Tavara ja tarina

Toimitus fiilistelee esineitä, joiden historiaa kartoittamalla tulee samalla raotettua esineiden omistajien tarinoita. Juttusarjassa tavara kertoo oman tarinansa.

Minulla on vähän tavaraa. Yksinkertaisesti en pidä liiasta tavarasta. Inhoan epämääräisiä kasoja ja pinoja, kaappien nurkkia ja komeroita.Mutta kirjoista minä pidän. Vuosien aikana niitä on kertynyt. Ei suurta kirjastoa, mutta pikkuhiljaa kasvavia pinoja ja rakkaita opuksia. Lopulta tulin pisteeseen, jolloin oli aika etsiä sopiva paikka aarteilleni. En halunnut piilottaa niitä laatikoihin tai umpinaiseen kaappiin. Halusin siis kirjahyllyn.

Kirjahyllyjä on olemassa pieniä ja suuria, omilla jaloillaan seisovia ja seinään kiinnitettäviä. Vanhoja ja uusia. On varaa mistä valita.Minä halusin kirjahyllyn, jolla on tarina. Jolla on syy olla olemassa oivaltavan muotokielensä ja toimivuutensa ansiosta. Niinpä päädyin Ruotsiin. Matka taittui helposti lähikirjaston lehtihyllyllä ja kotisohvalla läppärin seurassa. Sieltä täältä se putkahteli, tuo ruotsalainen muotovalio,trenditietoisen sisustajan unelma.

Herra Nils "Nisse" Strinning oli ruotsalainen arkkitehti ja muotoilija. Lahjakkaana opiskelijana Nisse keksi rakentaa astiatelineen tapaisen muovilla päällystetystä metallilangasta. Myöhemmin, tarkalleen ottaen vuonna 1949, hän jalosti vaimonsa kanssa astiatelineen kirjahyllyksi nimeltä String. Loppu onkin historiaa. Nyt tuo 50-luvun muotokieltä edustava hylly on noussut ikoniseksi design-klassikoksi, joka löytyy lähes jokaisesta sisustusblogista.

String-hylly saapui kotiini suoraan Ruotsista. Siellä noita hyllyjä vielä valmistetaan Malmössä suurella ruotsalaisella sydämellä ja ammattitaidolla. Paketit auki ja hylly seinään. Seinään laittaminen tosin vaati vatupassia ja kiviseinä propseja, mutta paikalleen se saatiin, talkoovoimin ja lainaporalla. Siinä hylly nyt seisoo, rauhassa ja hillittynä olohuoneen seinustalla kaakeliuunin kaverina kannatellen kirjallisuuden klassikoita ja uusia tulokkaita hyllyillään.